Juha Sipilän turvapaikkaluvuista

Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vain ”noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (kesk) verkkosivuillaan maanantaina.

Tällä hän perusteli aiempaa lausuntoaan, jonka mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista oli vuosina 2015–2017 liikkeellä taloudellisten syiden takia, ei niinkään sotaa tai vainoa paossa. Lausunnosta nousi äläkkä ja Sipilältä vaadittiin todisteita.

Kuten julkisessa keskustelussa on huomautettu, ei myönteisten päätösten osuudesta voi suoraan päätellä, oliko turvapaikanhakijoiden enemmistön motiivi taloudellinen vai kokivatko he tavalla tai toisella olonsa uhatuksi. Mutta myös Sipilän perusteluna julkisuuteen antama prosenttiluku itsessään on ongelmallinen.

Sipilän esikunnasta selvennettiin Uudelle Suomelle aiemmin tällä viikolla, että luvut olivat peräisin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston eli EASO:n tilastoista. Sipilän leiristä annettiin EASO:n lukuja, joiden mukaan EU-maissa annettiin vuosina 2015–2017 kaikkiaan 1 489 235 myönteistä päätöstä ja jätettiin 3 415 085 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Tässä vertailussa myönteisten päätösten osuus kaikista hakemuksista oli Sipilän 44 prosenttia.

Lukumäärät ovat sinänsä oikeita, mutta kuten maahanmuuttotutkija-aktivisti Erna Bodström huomautti, Sipilän vertailu on epätyypillinen, suorastaan väärä. Tarkistin EASO:sta, kuinka Euroopan unionin erityisvirasto itse laskee turvapaikanhaun ”myöntöprosentin”, eli myönteisten päätösten osuuden, ja mikä järjestön virallinen luku vuosille 2015–2017 on.

Viraston vastaus: myöntöprosentti (engl. recognition rate) lasketaan jakamalla myönteiset päätökset tehtyjen päätösten kokonaismäärällä samalla ajanjaksolla. Sitä ei lasketa vertaamalla positiivisia päätöksiä kaikkien jätettyjen turvapaikkahakemusten määrään, EASO:n edustaja korostaa. Sipilä valitsi siis väärän vertauskohdan: hakemukset päätösten sijaan.

EASO:n mukaan EU-maiden myöntöprosentti vuosille 2015–2017 oli näin ollen 53 prosenttia – eli enemmistöön käsitellyistä turvapaikkahakemuksista annettiin myönteinen päätös. Luku koskee niin sanottuja ensimmäisiä hakemuksia. Toisaalta, jos mukaan otetaan toisen vaiheen päätökset, eli valituksesta seuraavat oikeusistuinten ratkaisut, vuosien 2015–2017 myöntöprosentti laskee EASO:n mukaan 47 prosenttiin.

Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin jätettyjä hakemuksia, koska esimerkiksi vuosina 2015–2017 vajaa kolmannes hakemuksista raukesi tai jäi muusta syystä tutkimatta. Lisäksi päätökset eivät osu samalle vuodelle kuin hakemus. Jälkimmäisen syyn vuoksi viime vuosien turvapaikkatilastot eivät edelleenkään ole täydelliset, kuten muun muassa sisäministeriöstä on korostettu.

Kolmen vuoden tarkasteluajalla kahtena ensimmäisenä vuotena, 2015 ja 2016, myönteisiä päätöksiä oli enemmän kuin kielteisiä. Vuonna 2017 tilanne muuttui, ja kielteisiä päätöksiä annettiinkin enemmän kuin myönteisiä. Sama trendi on jatkunut alkuvuodesta 2018.

Sipilän leiri voi perustella poikkeuksellista tilastointitapaansa pääministerin sanavalinnalla. Hän kirjoitti sanatarkasti, että ”Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”. Puhuessaan nimenomaan Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista hänen voi katsoa viittaavan hakijoiden ja hakemusten kokonaismäärään, vaikka myönnettyjen turvapaikkojen määrää ei normaalisti ja virallisesti tähän verratakaan.

teppoovaskainen
Helsinki

Kirjoittaja on Uuden Suomen uutispäällikkö.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu